Demeter 2/ 2025

Biodynamish-kirjasta on tässäkin lehdessä lisää tekstiä monesta aiheesta, esimerkiksi Tieteen herätyshuuto ja miten sen tekivät Rachel Carson sekä Philippe Matila. Kysymys siitä, mikä on ihmisen yhteys ja sukulaisuus maan kanssa ja miten maatilalle löytyy tai syntyy yksilöllisyys. Tärkeä pioneeri Yhdysvalloissa oli Ehrenfried Pfeiffer, tiedemies ja keksijä, kenen esittely tässä lehdessä ja kenen vaikutus viljelyllemme on ollut merkittävä. Kirjassa on havaintoja retiiseistä, joista kerromme. Lisäksi kerromme tieteellisistä tutkimuksista, FiBL:n pitkäkestoisesta DOK-kokeesta ja luonnonmukaisen viininviljelyn tutkimuksesta ja miten ilmenee maku- ja laatuasiantuntijoiden herätyshuuto sekä luomuviiniliike Ranskassa. Biodynaaminen maatalous ja alkuperäiskansojen henkinen luontokäsitys on myös tärkeä historiallinen aihe. Timo Kalliokoski kuvaa omassa artikkelissaan, miten Kuun eri vaiheiden ja kylvöjen suhdetta on tutkittu. Siemenistä kertoo kiinnostavasti Sari Kalliokoski. Preparaattipuutarhastaan ja siihen liittyvästä kurssistaan kirjoittaa Henri Murto. Meille suomalaisille on Manfred Klett ollut tärkeä tuki ja neuvoja, hänen muistokir joituksensa ovat kirjoittaneet Goetheanumin maatalousosasto sekä Johannes Poti.

Pääkirjoitus 3

Manfred Klett 1933–2025 4

Manfred Klettin muistoa kunnioittaen 5

Ekologian ja ekonomian sovitus 6

Maatalouskurssin vaikutuksen historiasta 8

Tapahtumakalenteri 15

Siemen biodynaamisesta näkökulmasta 16

Biodynaamisten preparaattien tutkimus 18

Kasviviljelyn rytmittäminen 20

Maatalouspäivät 2025 ja -26 24

Viljelijöiden Talvipäivät 26