Demeter 2/2010 kesä

VUODEN TEEMA

Opitaan tulevaisuudesta

Tavallisessa käytännön elämässä ajattelu syvenee ja korjaa itseään vuorovaikutuksessa toimintaan. Opitaan tekemisen kautta omista kokemuksista ja kopioidaan olemassa olevia malleja. Mutta miten rakennetaan yhteyttä tulevaan?

Mennyt, tämänhetkinen ja tuleva ovat hyvin erilaisia laaduiltaan. Einsteinin sanotaan virkanneen, että ongelmia ei ratkaista samalla ajattelulla, joka ne synnytti.

Kysymyksiä ajastamme

Viime aikoina ilmestynyt kirjallisuus antaa kulttuurimme melko synkkiä kuvauksia.

Näissä analyyseissa ohitetaan maatalous tai se jää hyvin vähälle huomiolle eli maatalouden ahdinko sivuutetaan. Koetaanko elintarvikkeiden tuotanto niin marginaaliseksi, että siitä ei kannata puhua? Vai koetaanko aihe niin vaikeaksi, että siitä on parasta vaieta?

IHMINEN JA LUONTO

Vadelmapäiväkirjasta

Polunvarrella on vadelmameininki ihan villiintynyt. Ne ovat heitelleet valkoiset vaatteensa mäkeen, tai antaneet tuulen tarttua terälehtiinsä. Kääntäneet sitten verholehdet taakseen huikaiseviksi tähdiksi, joiden reunoja korostaa valkea nauha. Keskellä heteet reunustavat tiiviinä kehänä, hyvin säännöllisessä piirissä, upean runsaina, vaaleina ja kiiltävinä, sitä uutta, joka niiden keskelle alkaa nousemaan. Vaaleanvihreä kumpu kohoaa ensin niiden suojissa, piilossa. Siellä siitä vielä nousee pitkää vaaleaa huiskaletta, joka myöskin osallaan tekee siitä näkymättömämmän. Sitten heteet sammuvat, tummuvat kahvipavun ruskeiksi kärjistään. Kiilto katoaa, säännöllisyys hukkuu ruskean ja valkean kirjavuuteen. Niin haurastuvat myös vihreän kummun hiukset, ja kumpu eriytyy lohkareiksi, pieniksi kuin siemeniksi, omiksi erillisiksi ovaaleikseen. Vähäpätöisiksi muuttuneet ruskeat heteet painuvat pois niiden paisuvalta tieltä, jäävätpä kuitenkin saumakohtia koristamaan. Vaikka eriytymistä tapahtuukin marjassa, se pysyy toki tiiviissä tertussa, kennonkaltaisessa. Oi hedelmä,  voi marja, vatukan vihreä raakile, miten ihmeessä tuosta muutut punaiseksi, pehmeäksi jalokiveksi?

KEMIA

Rikki ja sisäinen lämpö

Artikkelin ensimmäisessä osassa (Demeter 1/10) luotiin katsaus rikin fysikaalisiin tosiasioihin. Nyt tutustutaan rikin kemiallisiin prosesseihin. Seuraamme kahta vastakkaista tapahtumaa: rikin laskeutumista mineraalisen alueelle sekä rikin sulfurisen taipumuksen kasvua sen liittyessä vetyyn. Mitä syntyy, kun raudan ja rikin ominaisuudet läpäisevät vuorovaikutteisesti toistensa?

Mikä on rikin keskeinen merkitys elollisten olentojen valkuaisessa?

VILJELY

Oma taimimulta käyttöön

Syksyllä tehdystä multakasasta (katso Demeter 4/2009) oli jäljellä vielä puolet, kun kokoonnuimme kevään korvalla Juurakon kasvihuoneelle tarkastelemaan taimimultaa ja siihen koulittuja kasveja.

Turpeeton taimimulta onnistuu

Mahdollisuuksien mukaan kannattaa sekoittaa lehtikompostia, vähän (mahdollisesti kalkittua) kanan- ja enemmän lehmänlantaa sekä hiekkaa. Tällainen taimimulta riittää varmasti ravitsemaan kasveja taimikasvatukseen vaadittavan ajan

Salaattikokeen tuloksia

Heidi Hovi kokeili viime kesän luonnonmukaiseen viljelyyn soveltuvia eloperäisiä katteita sekä biodynaamisesti ja luonnonmukaisesti tuotettuja salaattilajikkeita. Neljää lehtisalaattilajiketta viljeltiin olkikatteessa, biohajoavassa katekalvossa, voimapaperikatteessa ja ilman katetta. Pehmeäkeräsalaattikoe oli samanlainen. Kerranteita oli kolme.

KIRJAT

Kärsämöstä kortteeseen

Maatalouskurssi esperanton kielellä

AJASSA

Biodynaaminen säästötili

Biodynaaminen koulutus

Demeter 4/2009 talvi

RAVITSEMUS

Rasvojen laatu ratkaisee

Allergioiden ja astmaattisten sairauksien hälyttävä lisääntyminen läntisissä teollisuusmaissa vaatii tieteeltä vastauksia moniin vielä ratkaisemattomiin kysymyksiin. Useat tutkimukset näkevät erilaisten ympäristövaikutusten ohella ravintomme sisältämän rasvan laadun tärkeänä tekijänä. Tällöin avainasemassa on oikealla tavalla tuotettu maito.

KOTIELÄIMET

Kotieläinten terveyttä vaalimaan

Kotieläinten hyvinvointia ja terveyttä voi pitkälle ylläpitää ennaltaehkäisevien toimenpiteiden avulla. Tämä siksi, että eläimen sairaus ja kärsiminen ei ihmisestä eroten ole sen itsensä kannettavissa eikä ymmärrettävissä. Kotieläimen sairaus ilmaisee ristiriidan sen sisäisen olemuksen ja ympäristön välillä. Kotieläin on ihmisen armoilla hyvässä ja pahassa. Ennaltaehkäisy keskittyy eläinten elinpiirin ja hoidon muokkaamiseen niiden tarpeiden mukaisiksi.

MAATALOUS

Kohti monimuotoista  ja -vaikutteista maataloutta

Millaisia suunnanvetoja ilmastonmuutos aiheuttaa maataloudessa?  Agroekologian professori Juha Helenius Helsingin yliopistosta vastasi Demeter-lehden kysymyksiin.

KEMIA

Raudan voima II

Artikkelin ensimmäisessä osassa (Demeter 3/09) tutustuttiin raudan monipuolisiin ominaisuuksiin, esimerkiksi sen muuntumiskykyyn, joka tekee siitä erittäin käyttökelpoisen teknisissä sovellutuksissa. Raudalla onkin ollut keskeinen rooli teollisen yhteiskunnan kehityksessä.

Tähän ”rauta-aikaan” on sisältynyt myös maailmankatsomuksemme muutos yhä materialistisemmaksi.

Jatkamme nyt rautamineraalien ja rautayhdisteiden ilmiöiden tarkastelua. Kysymme sitten, mikä tehtävä raudalla on elävissä organismeissa?

VUODEN TEEMA

Tulevaisuuden maatalouden kristilliset kehitysmotiivit

Winfried Schäfer on työurallaan maataloustieteen tutkijana tutustunut biodynaamiseen maatalouteen, sen puolustajiin ja sen vastustajiin. Kristillisessä perheessä kasvaneena hän alkoi kysyä, mikä on kristillistä maataloudessa, ja nimenomaan biodynaamisessa maataloudessa. Alussa hän oli hyvin kriittinen ja skeptinen biodynaamisuuden suhteen, mutta vuosikymmenien kuluessa tuli siihen tulokseen, että biodynaamiset viljelijät ovat tulevaisuuden maatalouden edelläkävijöitä. He kehittävät eteenpäin irlantilaisten munkkien perintöä. Munkit perustivat yli 1200 vuotta sitten Euroopan maatalouden, joka on vaikuttanut eurooppalaiseen kulttuurimaisemaan nykyaikaan asti. Keskuksena oli kylän kirkko, ja kristillinen impulssi merkitsi kestävää toimintaa ihmisen haltuun uskotun luonnon parissa.

AJASSA

Maatalouspainotteinen steinerkoulu Norjassa

Koulussa on lukio, jossa on kolme erilaista linjaa: ekologinen rakentaminen ja maatalouslinja, joka painottuu kotieläinten hoitoon tai puutarhanhoitoon.

Taimimultaa tekemässä

Viime kevään taimimultatapahtumassa Labbyssä (Demeter 2/09) surkuteltiin sitä, että oman taimimullan valmistus helposti siirtyy ja siirtyy, varsinkin syksyllä, jolloin se olisi parasta tehdä. Jostain syystä se aina jää muiden töiden jalkoihin. Ainakin jos yksin yrittää.

Päätettiin ryhdistäytyä ja lyötiin päivämääräkin samalla lukkoon: lauantai 10.10. Milka ja Emilia lupasivat kesän aikana keräillä sopivia aineksia ja tehdä komposteja, joista multa sitten kasattaisiin.

Multaa ja savea muokkaamassa

Vastoin odotusta kevyt routa helpotti työtä, koska se hieman kuivatti ja murusti maata. Lounaan jälkeen, kun vielä ehdittiin hetkeksi pellolle, oli maa jo sula ja aurinko korkealla. Maata tuntui raskaammalta kääntää ja paljon savisemmalta.

Siemenet ajoissa tilaukseen

Pirkko Okkonen soitti Elomestari Oy:n Petri Leinoselle kuullakseen ensi vuoden lajikevalikoimasta ja muista luomusiemeniin liittyvästä.

Luomu voittoon

Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa Soveltavan biologian laitos, Agroteknologian laitos, Taloustieteen laitos, Soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos sekä Viikin opetus- ja tutkimustila perustivat yhdessä Helsingin kaupungin Haltialan tilan kanssa pitkäaikaisen viljelykiertoja tutkivan koesarjan: Hyvän Sadon viljelykokeen.

Demeter 3/2009 syksy

RAVITSEMUS

Biodynaaminen ruoka – tutkitusti laadukasta

Luonnonmukaisten elintarvikkeiden käyttäjät pitävät niiden ravitsemuksellista laatua tavanomaista korkeampana. Luomuviljelyn vastustajat kiistävät tämän.

Winfried Schäfer selvittää ravinnon laadun tutkimuksen tilannetta sekä elintarvikkeiden laadun mittaamisen ongelmaa. Hän käyttää esimerkkeinä fysikaalisen analyysin alueelta fluoresenssi-viritysspektroskopiaa ja ravitsemustutkimuksesta ns. luostaritutkimusta, jonka perusteella voidaan sanoa, että muutos tavanomaisesta biodynaamiseen ruokaan voi parantaa fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia, laskea verenpainetta, luoda immunologisen tilan, joka viittaa stressitason laskuun.

Wendyn biodynaaminen ruokakirja

Yksi tämän päivän eniten päänvaivaa aiheuttavista asioista taitaa olla ruoka. Onhan se toki sitä tehnyt kaikkina aikoina, mutta lähinnä on laskeskeltu ruokavarojen riittävyyttä seuraavaan satokauteen tai miten saada rahat riittämään, niin että nälältä vältyttäisiin. Nyt ainakin meillä Suomessa riittää ruokaa ja suurimmalla osalla on rahaakin, että voi ostaa niin paljon kuin jaksaa syödä. Siltä osin luulisi, että huolet ovat ohi ja olisimme onnellisia. Mutta ei, emme ole. Etenkin me naiset, jotka edelleen vastaamme pääosin perheidemme syömisistä, pohdimme ja mietimme päämme puhki, mikä olisi hyvää ravintoa. Tietoa on tarjolla enemmän kuin kukaan ehtii elämänsä aikana sulattamaan. Oletteko ikinä lukeneet yhtään naisten/perhe/terveys/kauneuslehteä, jossa ei olisi ravitsemukseen liittyvää juttua tai ainakin ruokareseptejä? En minäkään. Varmaan Demeterin lukijoissa on muutama muukin, joka huokaisee helpotuksesta, kun löytyy joku taho, joka määrittelee minulle, mikä on oikea tapa syödä. Biodynamiikkaan hurahtaneena erityistä vetoa tuntee keittokirjaan, jonka nimi on Biodynaaminen ruoka- ja keittokirja. Löytäisinkö täältä lopulliset vastaukset?

Terveisiä tulevaisuudesta

Markku Wilenius vertaa, miten luomutuotteiden saatavuus eroaa Helsingin ja Münchenin välillä, biodynaamisista tuotteista puhumattakaan.

Elämänlaatua etsimässä

Tapolan kyläyhteisössä syödään omia tuotteita: marjoja, yrttejä, vihanneksia, maitotuotteita, viljaa ja lihaa. Asukkaat tietävät mistä ne tulevat ja kuka ne tuottaa, minkälaisessa maassa vihannekset ovat kasvaneet tai missä lehmät laiduntaneet sekä mitä maidolle juustolassa tapahtuu. He syövät siis lähiruokaa. Koska etäisyydet paikasta toiseen Tapolassa eivät ole kovin pitkiä, säästyy kallisarvoista polttoainetta. Tuotteet kuljetetaan taloihin käytettäviksi hyvin usein lihasvoimin, joten siinä yhdistyvät ympäristöystävällisyys ja hyötyliikunta.

KEMIA

Raudan voima

Ihminen on viime vuosisatojen aikana tarttunut materiaan kasvavalla voimalla ja muuttanut maapallon kasvoja merkittävästi. Suuri rooli tässä muutoksessa on ollut raudalla, erityisesti teräksenä. Vielä nykyään rauta on käytetyin aine siitä huolimatta, että tekniikassa hyödynnetään monia uusia materiaaleja.

Nanoteknologia elintarvikkeissa

Hapan maito muuttuu punaiseksi. Pilaantuneet elintarvikkeet muuttuvat sinisiksi ja leikkele ei ime rasvaa! Tämän kaltaista voidaan joskus nähdä televisiossa. Syy on uusi ”supertekniikka” nanoteknologia. Mutta mitä se oikeastaan on? Syömmekö me sitä jopa tietämättämme?

Roundupin vaarat valokeilassa

Puutarhoissa, maatiloilla ja puistoissa eri puolilla maailmaa käytössä oleva rikkaruohojen torjunta-aine Roundup sisältää ainesosan, joka tukehduttaa ihmissoluja laboratoriossa, kertovat tutkijat. Tähän asti suurimmassa osassa Roundupin terveellisyyttä koskevista tutkimuksista on tutkittu tehoaine glyfosaattia ja julistettu vuosikymmenet sen turvallisuutta.

IHMISET

Joachim Bauck 1941–2009

TÄHDET

Venus jättää aamutaivaan

AJASSA

Biodynaaminen maatalous näyttelyssä

Minun maatalouskurssini”Reilu maatalous”

GMO-vapaa kiertue

Liikettä elämään

Demeter 2/2009 kesä 

ASUMINEN MAATILALLA

Elämän hedelmien nauttiminen maatilalla        

Väestön vanheneminen koskettaa myös maatiloja ja usein on vaikeaa löytää tilalle seuraajaa. Maatilayritysten sukupolven vaihto-ongelmat synnyttävät toisaalta uusia liikeideoita. Winfried Schäfer kertoo esimerkkinä Saharin maatilan lähestyvään sukupolvenvaihtoon liittyviä näkökulmia ja kahdesta eri liiketoimintamallista. Ne avaavat aivan uusia näkymiä, kuinka maatilaa voidaan kehittää yksilölliseksi kokonaisuudeksi, josta tulee paljon enemmän kun pelkkä perheviljelijän tuotantoyksikkö.  

KOTIELÄIMET

Sarvipäisen lypsykarjan pihattoratkaisut

Käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että pihatto sopii hyvin sarvellisen lypsykarjan pitoon. Sen on jopa todettu mitä parhaiten vastaavan nautakarjan lajinomaisia piirteitä ja tarpeita, kuten Claudia Schneider tutkimuskeskus FiBL:istä toteaa.

Artikkeli esittelee joitakin avopihaton ja sarvellisten lehmien yhdistelmän pääpiirteitä. Katsaus pohjautuu FiBL-instituutin julkaisemaan lehdykkään, joka käsittelee navettoihin ja karjanhoitoon liittyviä ratkaisuja käytännön kokemusten  ja tutkimustyön pohjalta. Taustalla on kysymys siitä, miksi sarvellisia lehmiä pitävillä tilojen väliillä vallitsevat suuret erot siinä, aiheuttavatko sarvet ja aggressiivinen käyttäytyminen ongelmia vai ei. 

LUONTO JA IHMINEN

Evoluutio ja vapaus

Vielä nykyään väitellään intohimoisesti siitä, miten elämä kehittyi maapallolla. Kysymys on ajankohtainen varsinkin tänä vuonna, kun juhlitaan Charles Darwinin 200-vuotissyntymäpäivää.

Wolfgang Held haastatteli aiheesta Goetheanumin luonnontieteellisen osaston biologia Johannes Wirziä. 

LUONNON KIRJAA LUKEMAAN

Pii – valon ja muodon välittäjä 

Pii on mineraalisen ja elollisen maailman alkuaine, joka “läpäisevän peilin” tavoin kantaa valoa materiaan ja elämänprosesseihin. Sen välityksellä valo voi vaikuttaa aineessa ja elämässä. Pii ei siis ole vain eräs yleisimmistä maan aineista, vaan sillä on ratkaiseva merkitys sen koko olemassaolossa. 

PUUTARHASSA

Havaintoja salaatista 

Paneudumme salaatin kehitykseen vertaamalla eri olosuhteissa kasvavia kasveja toisiinsa. Muodostamme siitä mahdollisimman elävän kuvan työmme perustaksi puutarhassa.  

RAVINTO

Oikean ruoan puolesta 

TALVIPÄIVILTÄ

Maatalouskurssi inspiraation lähteenä 

VILJELY

Teemana taimimulta

Taimimulta opinnäytetyöprojektina

Matkalla salaatin maailmaan 

GEENIMUUNTELU 

GMO, luonto  ja demokratia

Geenimuuntelusta vapaat alueet lisääntyvät

GMO-vapaa kiertue

Demeter 1/09 kevät

MAATALOUS

Maatalouden alkuperä ja tavoite

Darwin 200 vuotta: lehdet ylistävät sivuillaan “pimeän aikakauden” päättymistä, (jolloin luontoa pidettiin vielä luomakuntana ja kasveja ja eläimiä kunnioitettiin elävinä ja sielullisina olentoina).

Satunnaista muuntelua ja luonnonvalintaa juhlitaan kasvien ja eläinten monimuotoisuuden sekä ihmisen samoin kuin maatalouden kehityksen ainoana lähteenä. Tästä näkökulmasta kulttuurimme syntyminen näyttää pelkältä onnenpotkulta suuressa arpapelissä.

Jacques Cauvinin mukaan maatalous ei syntynyt ulkoisesta hädästä vaan sisäisistä, henkisistä tarpeista, kulttuurivallankumouksen seurauksena.

Näivettymisen uhka

Tunne-elämän köyhtyminen, jota Darwin kuvaa omaelämänkerrassaan niin liikuttavalla tavalla, valtaa koko kulttuurimme, jos sallimme se nykyisen kehityssuunnan jatkuvan, jota Gilson kutsuu “luonnontieteiden tunkeutumiseksi yhteiskuntatieteiden alalle”. Kaikki divergentit ongelmat voidaan muuttaa konvergenteiksi yksinkertaistamisen avulla. Lopputuloksena on kuitenkin, että ihmiselämää jalostavat korkeimmat voimat tuhoutuvat ja samalla näivettyminen uhkaa ei ainoastaan tunne-elämäämme vaan myös, niin kuin Darwinkin jo aavisti, älyämme ja moraalisia käsityksiämme. Tänä päivänä merkit ovat nähtävissä kaikkialla.

Ihminen maatalouden perusta

Biodynaamisen maatalouden perusta on ihminen, joka kantaa itsessään tulevaisuuden kehitysimpulssia. Tämän tiedostaminen kaikessa laajuudessaan tekee biodynaamisesta maataloudesta modernin. Siinä ei laskeuduta aliluontoon (teollinen maatalous), sen perusta ei ole puhdas luonnonmukaisuus, eivät pelkät ekologiset yhteydet (luomu) vaan nouseminen tietoon ihmisen olemuksesta.

Tätä taustaa vasten suuntaan huomion omaan itseemme. Miten me nykyaikaisina ihmisinä teemme työtä biodynaamisessa maataloudessa?

Kylvetään tulevaisuutta

Seis geenimanipulaatio - meillä on jotain paljon parempaa!

Pitkänlinjan biodynaamikot Ueli Hurter ja Peter Kunz laittoivat Sveitsissä liikkeelle tapahtuman, joka viime vuonna levisi jo Etelä-Saksaankin. Konseptiin kuuluu, että viljelijä muokkaa pellolleen 30-50 aarin lohkon, johon kylvetään joukolla biodynaamisesti jalostettu vilja. Siemeniä levittämässä voi olla satakin ihmistä.

KOTIELÄIMET

Naudan sarveet ja maidon laatu

Onko laatueroja sarvellisen ja nupoutetun lehmän maidon välillä? Tätä tutkitaan paraikaa Kasselin yliopistossa. Alustavat tulokset kertovat, että sarvellisten lehmien maito vaikuttaa harmonisemmalta, voimakkaammalta ja keskitetymmältä. Tämä tulkitaan niin, että sarvellisten lehmien maidossa on enemmän elinvoimaa. Tutkimuksen johtopäätös on, että sarvet vaikuttavat myönteisesti maidon laatuun, ja sellaisen maidon voi olettaa soveltuvan paremmin ihmisen ravinnoksi. Myös muut tulokset viittaavat tähän suuntaan. Lisäksi on todettu, että lapset, jotka ovat juoneet Demeter-tilojen maitoa, eivät ole saaneet allergisia reaktioita.

LUONTO JA ME

Koivupäiväkirja

Metsätyyppejä sadan vuoden ajan

AJASSA

Ihmiset muuntogeenisen riisin koekaniineina

Luomu - maailman valvotuimmat sertifioidut tuotteet

Gm-ruoan vaikutukset ihmiseen tutkimatta

Mistä saa tasapuolista tietoa geenimuuntelusta

Maailman tila 2009

Luomuläheinen Ecologist

TÄHTITAIVAS

Venus siirtyy aamutähdeksi

VUODEN TEEMA

Vuoden teema

Vuoden teemaa työstämään.

KOULUTUS

Biodynaaminen koulutus alkoi Itä-Saksassa

Uusi alku viljelykoulutukselle Suomessa?

TAPAHTUMAT

GMO-vapaa kiertue 2009

Luomulaatikkopalvelu alkoi Tampereella

Demeter 4/08 talvi

KOTIELÄIMET

Sarvet osana lehmän olemusta

Naudan alkukuvaa etsimässä

Luonto ja me

Ihminen on osa luontoa

Koululaiset maatilalla

Maisema kuin maan päälle laskeutunut taivas

Vesi - elämän välittäjä

RUOKA

Vihreää punaista ja kullankeltaista

AJASSA

Missä terveen talouselämän taimet

Lontooseen perustetaan 2012 uutta viljelypalstaa

Demeter-liiton kokous

Talvipäivät

KIRJAT

Elintarvikkeiden lisäaineista

Tähdet kertovat

Demeter 3/08 syksy

YHTEISÖLLISYYS

Yhteisöllinen markkinointi

Yhteisöllisyys talouselämässä ilmenee monen mielestä parhaiten osuustoimintana. Suomalaisena menestystarinana mainitaan näissä keskusteluissa usein leipomoliike, joka viime vuosisadan alussa perustettiin turvaamaan helsinkiläisen köyhälistön jokapäiväisen leivän saantia. Leipurit antoivat osuuskunnalle pyrkimystään hyvin kuvaavan nimen Elanto, tarkoittaen nimivalinnallaan yhtä hyvin asiakkaiden kuin omaa tavoitetta. Yhteisöllisyys oli koko toimintaa läpäisevä henkinen tukiranka.

Tänä päivänäkin osuuskaupat rakentuvat samojen yhteisöllisten sääntöjen mukaan kuin sata vuotta sitten, mutta henki on usein toinen: jäsenten ostouskollisuus voi haihtua kilpailijan tarjousta lukiessa – mutta eipä myöskään asiakasomistajuus anna vaikutusvaltaa.

Toisaalta yhteisöllisyyttä voi ilmetä yritäjävetoisessakin taloushankkeessa molempiin suuntiin vaikuttavana solidaarisuutena, niin tuotannon kuin kaupan ja palvelujenkin alueella. Sen on voinut kokea vaikka luomukauppias, jonka asiakas ostoksia tehdessään huolestuneena tiedustelee: ”Onhan näissä nyt varmasti tarpeeksi hintaa, että voit pitää tätä kauppaa jatkossakin?”

Luomu etenee yhteistyöllä ja yrittäjyydellä

Reilu hinnanmuodostus ja keinot luomumyynnin lisäämiseksi puhuttivat osallistujia Luomumarkkinat Luxemburgissa seminaarissa Orimattilan Niinikoskella elokuussa.

Luxemburgilainen Änder Schanck oli Farmarin yhteydessä järjestetyn tilaisuuden pääpuhuja. Hänellä oli kerrottavanaan todellinen menestystarina.

Maan ensimmäisenä biodynaamisena viljelijänä aloittanut Schanck jätti 80-luvulla kotitilan veljensä haltuun ja paneutui markkinointiin.

Hän oli mukana perustamassa osuuskuntaa, jonka tarkoituksena oli saada luomutuottajien antimia kaupaksi. Maan pääkaupunkiin perustettiin luomukauppa.

RAVITSEMUS

Terveellisen ravitsemuksen päälinjat

Nykypäivän yltäkylläisyyden aikana suuri osa ihmisistä kärsii aliravitsemuksesta ravinnon köyhyyden ja vähäisen elonvoiman vuoksi. Suomalaisten terveys on romahtanut huikeasti, eliniän piteneminen ei ole taannut elämän laatua terveydellisesti ja lapsemme johtavat maailman diabetestilastoja. Joskus yksinkertaiset asiat unohtuvat ja mutkistuvat tietoyhteiskunnan pyörteissä, oli kyseessä kehon, hengen tai sielun ravinto.

Kirjoitus antaa katsauksen naturopaattiseen, luontaislääkinnän mukaiseen käsitykseen terveellisen ravitsemuksen peruslinjoista, mukana on myös ripaus kiinalaista lääketiedettä.

Kaikkiruokaisen vaikea valinta

Michael Pollan on yhdysvaltalainen toimittaja ja kirjailija, jota kiinnostaa ihmisen suhde luontoon, kasveihin, eläimiin ja ruokaan. Hänen kirjoistaan on käännetty suomeksi Halun kasvioppi vuonna 2002 ja ensi vuonna julkaistaan suomeksi Oikean ruoan puolesta. Halun kasviopissa Pollan esittelee neljän eri kasvin: omenan, perunan, tulppaanin ja kannabiksen kulttuurihistoriaa. Hän kysyy, onko ihmisen kuva itsestään aktiivisena ja määräävänä toimijana luonnossa perusteltu, vai käyttävätkö kenties kasvit ihmistä hyväkseen levittäytyessään yhä laajemmille alueille maapallolla. Miltä maailma näyttää kasvin näkökulmasta? Näitä ajatuksia Pollan kehittää eteenpäin huikean suositussa kirjassaan Omnivore’s dilemma. Kirjan nimi viittaa ihmisen ikuiseen ongelmaan kaikkiruokaisena oliona: mitä minä söisin, syöttäisin lapsilleni, onko tuo turvallista, onko se hyväksi, maistuuko se hyvältä, pääsenkö siihen käsiksi?

PUUTARHA

Puutarhan hoito nuorten kanssa

Vantaan seudun steinerkoulussa puutarhaopetus alkoi vuoden 1998 syksyllä. Opetussuunnitelma oli vasta muotoutumassa ja alussa tukena olikin koulun muu opetussuunnitelma. Tämän pohjalta aloitimme viidennestä luokasta ylöspäin puutarhaopetuksen samana vuonna kaikilla opetettavilla luokka-asteilla. Lisäksi alaluokkien pelloilla tekemistä töistä tuli aikaisempaa suunnitelmallisempia ja säännöllisiä. Myös luokanopettajat alkoivat käyttää koulun ympäristöä enemmän hyväkseen omilla tunneillaan. Esimerkiksi kolmannen luokan opettaja tuli matematiikan mittausjaksolla porkkanamaalle kolmiometrin kanssa, ja oppilaat mittasivat kukin oman metrin porkkanapenkistä, nostivat sitten siltä matkalta porkkanat, sekä laskivat, listivät (naattien poisto) ja säkittivät ne. Näin opettaja hyödynsi viljelyä omassa opetuksessaan, ja viljelijä sai valmiiksi nostettuja ja säkitettyjä porkkanoita kellariinsa.

SUHDE YMPÄRISTÖÖN

Aistien käyttö yhdessä

Kukin aisti havainnoi eri asioita. Mutta sekä aistit, että niiden tekemät havainnot täydentävät toisiaan, niin että yhdessä ne muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden.

Nokkospäiväkirja

Jos minun sisälläni versoisi, kasvaisi, eläisi ja lakastuisi nokkonen, miltä se mahtaisi tuntua? Lehdet, ensin pienenä ryppäänä, varren venyessä korkeammaksi kiihtyvässä tahdissa, aina pareittain, ei sikin sokin, ei kolmen ryhmänä, ei villeinä köynnöksinä. Kaksittain, kaksittain ja molemmin puolin varrella, poltin karvoilla kuorrutettuna. Pienuudessaan mitättömät kukat norkkoina raskaissa ryppäissä ja sitten hedelmät, syntyvät ja tippuvat maahan, niin olen kuullut, kuin pienet kivet.

ELEMENTIT

Vesi - elämän välittäjä

Vesi on aine, jossa neste syntyy joka hetki uudestaan. Se on jatkuvassa hajoamisen ja tihentymisen heilahtelussa, jatkuvassa taipumuksessa jähmettyä ja taas hajota kaasuksi.

KUOLLEET

Kesästä syksyyn

Koko luomuliikkeen veteraani

TÄHDET

Jupiter tekee tilaa Venukselle

KIRJAT

Maatalous ja henkisyys

Tähtitaivasta havainnoimaan

AJASSA

Elämän laadun ja kulttuurin monimuotoisuuden puolesta

Jälkipuintia

GMO-vapaudesta suomalainen tuotemerkki

Vuoden teema

Demeter 2/08 kesä

KOTIELÄIMET

Sarvelliset kyytöt

Tapolan Kyläyhteisön navettaan ensimmäinen kyyttä tuli siinä 90-luvun alussa. Ei mennyt montaa vuotta kun kaikki lypsylehmämme olivat kyyttöjä. Arvostamme itäsuomenkarjaa alkuperäisenä ja harvinaisena rotuna ja sen erikoisen hyvän maidon laadun vuoksi. Pidämme myös erittäin tärkeänä kyytön perinteistä kotimaisuutta, luonnonmukaisuutta ja jalostusmahdollisuuksia. Tavoitteena on löytää ja jalostaa sarvellisia yksilöitä ja näin palauttaa rodun alkuperäinen olomuoto sarvellisena maatiaislehmänä (ns. metsälehmä).

LUONTO JA IHMINEN

Luontosuhde kokonaisvaltaisena kokemuksena

Ihmisen mieli ja keho muodostavat kokonaisuuden ja tämä kokonaisuus on osa luontoa. Jokaisella ihmisellä on olemassa alkuperäinen luontosuhde.

Alkuperäinen luontosuhde on kokonaisvaltainen ja monikerroksinen kokemus, jonka perimmäinen osa on tunne omasta kehosta ns. biologisine tarpeineen, osana luontoa. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa tunnetta nälästä, janosta, levon tarpeesta jne.

Alkuperäinen luontosuhde saattaa jossain elämän vaiheessa, joskus hyvinkin varhain häiriintyä. Ihminen saattaa elämänsä aikana joutua hyvinkin kauaksi omasta luonnostaan ja tämä saattaa näyttäytyä erilaisina fyysisinä ja psyykkisinä häiriöinä. Ihmiseltä katoaa tuntuma, milloin pitää syödä, juoda, nukkua, levätä. Vähitellen häviää tuntuma siitä, mitä itse haluaa. Lopulta ihminen saattaa toimia jopa itseään vastaan. Koko systeemi häiriintyy, jolloin ihminen saattaa toimia itsetuhoisesti. Tällöin ihminen saattaa myös ympäristöään kohtaan toimia tuhoavasti.

Auringot auringon alla

Kaksi vuotta seurailin kynälläni ja katseellani nokkosia. Ne kasvoivat Helsingin Jollaksessa, merenrannan polun vierellä, siinä kohdassa, missä leveän ojan ylle oli rakennettu lankkusilta. Kuljin niiden luo muutaman kerran kuussa tai aina silloin, kun tapahtui jotain erityistä: Keltainen lehti putosi maahan tai rantaan ilmestyi ensimmäinen aavistus jäästä. Kun nokkosen ensimmäinen verso kevään myötä nousi asfaltin viereen, astuin innoissani kuin poltteen purema hetkeään odottavan nokkosviidakon laidalle.

Aistien rikkaus käyttöön

Käyttäkäämme ja kehittäkäämme aistejamme niin paljon kuin mahdollista, sillä kukin niistä avaa meille tietyn osan aistittavasta todellisuudesta. Ne luovat pohjan suhteissamme itseemme, ympäristöömme ja toisiin ihmisiin.

Oppiaksemme havainnoimaan hyvin, aisteja tulee käyttää kokonaisvaltaisesti ja usein. Havainnot lisääntyvät harjoituksen myötä niiden täydentäessä toinen toistaan.

Rudolf Steiner kuvaa kaksitoista aistitoimintaa, jotka kohdistuvat

• fyysiseen kehoomme: kosketusaisti, elämänaisti, liikeaisti, tasapainoaisti

• ulkoiseen maailmaan: hajuaisti, makuaisti, näköaisti ja lämpöaisti

• aineettomaan, henkiseen maailmaan: kuuloaisti, puheaisti, ajatusaisti ja minäaisti.
  

Luonto innoittajana

Halosen maalauksissa tärkeintä ei ole esittävä kuva, vaan sisältö. Sitä hän tavoitteli sommittelussa värien ja muotojen suhteilla ja rytmillä. Hän etsi niiden harmonisia sointuja kuin säveltäjä, pyrkimyksenään ilmaista luonnon jalosukuisuutta ja pyhyyttä, jotain Yleistä jonka katsoja voi hänen ikuistamissaan maisemissa itsessään tunnistaa.

KASVIT

Monimuotoinen peruna

KIRJAT

Opetustaulut osa kasvatuksen historiaa

Luonnonsuojelijat kasvaneet aikuisiksi

RUOKA

Kertausopintoja säilömisestä

KUOLLEET

Helvi Mikkola in memoriam

TÄHDET

Aurinko ja Kuu pimenevät elokuussa

VUODEN TEEMA

Steinerin Maatalouskurssia tutkimaan

Demeter 1/08 kevät

MAAILMAN MARKKINOILLA

Torikaupan uudet tuulet puhaltavat lähiruokatietoisuutta

Virginiassa Yhdysvalloissa vuonna 1979 kahdeksanvuotias Nina Planck seisoi maantien varressa myymässä kotitilansa vihanneksia ja hedelmiä, maissia, tomaatteja ja kurpitsoja. Kolikot Nina pisti tanskalaiseen keksipurkkiin ja setelit äidin ompeleman esiliinan taskuun. Kun tuli pimeää, Nina pakkasi tavarat ja jäi odottamaan, että isä tai äiti hakevat hänet kotiin. Maanviljelijäperheellä oli tiukat ajat, vanhemmat tekivät sekalaisia osapäivähommia viljelyn lisäksi.

Seuraavana vuonna Washingtonin alueella avattiin ensimmäinen tuottajatori, Farmers’ market. Aikaisin lauantaiaamuna Planckin perhe pakkasi auton täyteen vasta poimittuja kasviksiaan ja ajoi oikeustalon parkkipaikalle pystytetylle torille. Jo vuosia supermarkettien ruokavalikoimiin tottuneet asiakkaat tungeksivat hypistelemään Planckien punajuuria ja salaattiröykkiöitä. Kauppa kävi ja asiakkaat palasivat seuraavalla viikolla.

Pian Planckit luopuivat tienvarsikojuistaan ja osapäivätöistä ja ovat siitä lähtien myyneet kaikki viljelemänsä tuotteet eri farmer’s marketeilla. Ja vielä eläneet sillä, kouluttaneet Ninan ja hänen sisaruksensa, maksaneet oman sosiaaliturvansa ja säästäneet eläkkeensä. Vuosien mittaan he ovat kehittäneet viljelymenetelmiään ja ovat nyt luomuviljelijöitä. He kasvattavat kuuttatoista eri kurkkulajiketta, 28 eri tomaattilajiketta, papuja, kesä- ja talvikurpitsoja, valkosipulia, yrttejä, kukkia, paprikoita, chilejä, meloneja, hapankirsikoita ja mansikoita. Suoramarkkinoinnista he ovat oppineet paljon.

Topin maatilamyymälä

Muuruvesi on 1600 asukkaan kylä pikkuisen Juankosken kaupungin kupeessa. Kuopioon on kolmen vartin matka ja Tahkon vesistöreitti sivuaa kylää. Täältä löytyy väljästi asuttua vesistöjen kirjomaa Koillissavolaista maaseutua silmänkantamattomiin asukkaiden ja vierailijoiden iloksi.

Muuruveden keskustassa on Alatalon luomutila ja sen yhteydessä Topin maatilamyymälä. Aivan tällaista ei satunnainen matkailija odottaisi täältä löytävänsä. N.100m2 kauppa vanhan navetan tiloissa tarjoaa luomu- ja ekotuotteita, käsitöitä ja lahjatavaroita niin monipuolisesti, että voi hyvällä syyllä sanoa olevansa yhdessä maan parhaimmista luomukaupoista.

SOSIAALINEN MAATALOUS

Lapsi luontoympäristössä ja maatilalla

Luonto- ja viherympäristöjen myönteisistä yhteyksistä terveyteen on saatu todistusaineistoa ainakin ympäristöpsykologian ja -kasvatuksen, metsä-, puutarha- ja kasvitieteen, ympäristösuunnittelun sekä terveysliikunnan tutkimuksissa. Niiden mukaan luontokokemukset lievittävät lapsen ylivilkkauden oireita. Metsä tarjoaa myös monipuolisen ympäristön kehon hallinnan ja motoriikan kehittämiseen. Tällä on todettu olevan yhteys kognitiiviseen ja sosioemotionaaliseen kehitykseen.

KASVIT

Nokkosen kevät

Polun varsi tulvii nokkosia. Ryppäinä tai yksittäin ne tunkevat maasta esiin, kun kuljen kohti nokkospaikkaa. Varjoisa metsä on rauhallinen viileydessään, vaan kuitenkin täynnä salaperäistä säpinää. Aurinko läikittää maata, josta tuoreet ruohot nousevat. Kaikkialla nuoria silmuja tai pikkaraisia lehtiä. Täyteläiset, nahkeat ja pehmeät, viuhkaksi avautuvat lehdet toisella. Toisella sinivihreän meren ylle ojentuvat kapeat riipat. Jälkimmäisellä vielä hennot tuulessa heijaavat oksat, joihin siroteltu tuhansiksi palasiksi kellertävä kukiltaan, lehdiltään riemukkaan vihreä, valon ja ilman varioima vaate…

…Aivan pikkaraisten nokkosten muoto on kuin pienten kurttuisten vatien torni, jotka on aseteltu rinnakkain ja päällekkäin varteen. Ne ovat kuin valoa piteleviä, vihreitä, pieniä teräviä käsiä. Tuskin tuuman mittaisesta versosta ei aavistaisi millaiseksi se vielä venähtää. Nyt se on vielä matala, maan vehreä, voimaansa tutiseva liekki.

RAVITSEMUS

Perunan menestystarina

Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) on nostanut perunan huomion kohteeksi nimeämällä sen vuoden 2008 kasviksi. Tuo suomalaistenkin arkinen tuttu pellolta ja ruokapöydästä on kulkenut pitkän tien Andeilta maailman kolmanneksi tärkeimmäksi ravintokasviksi vehnän ja riisin jälkeen, ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti.

Suussa sulavaa perunasta

Uudet perunat ovat herkullisimmillaan tuoreina, pari kolme päivää perunan nostosta. Paperinyytissä paistettaessa kaikki perunoiden hienot vivahteet säilyvät, kun ne kypsyvät omassa höyryssään. Ruokailijat saavat avata paperin pöydässä ja nauttia ihanista aromeista.

Vanhusten ravitsemus II

Kirjoituksen ensimmäisessä osassa (Demeter 4/07) tarkasteltiin vanhuuden mukanaan tuomia elintoimintojen muutoksia. Esimerkiksi energiantarve vähenee, mutta ikääntyvien ihmisten ruokavalion ravintoainetiheyden tulisi nousta; ongelmat purennassa huonontavat ravintoaineiden hyödyntämistä, makuaistin heiketessä myös ruoansulatusentsyymien eritys ja niiden vaikutus jäävät huonoksi.

BIOENERGIA

Energiaa auringosta

Kahden viime vuoden aikana on julkaistu lukuisia selvityksiä bioenergian ja biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista ja energiataseesta. (VTT , KTM, OECD). Juhana Rossi kirjoitti joulukuussa Helsingin Sanomissa OECD:n selvitystyön tekijästä Richard Doornboschista, joka kollegojensa kanssa päätyi samaan tulokseen, kuin Winfried Schäfer on viime vuosina esittänyt DEMETER-lehden lukijoille: Energiakasvit eivät sovi korvamaan fossiilisia polttoaineita.

FENOMENOLOGIA

Hiilen fenomenologiaa II

Ensimmäisen osan (Demeter 4/07) aiheita olivat musta hiili, grafiitin ominaisuudet ja timantin syntyminen. Nyt kysytään mitä tapahtuu palamisessa ja yhteyttämisessä, sekä etsitään hiilen muodonmuutosvoimaa meistä itsestämme.

VILJELY

Taimimulta biodynaamisella tilalla II

TÄHDET

Mars matkaa kohti Saturnusta

AJASSA

Terveisiä luomupäiviltä

Vuoden teema

Tapahtumia

Demeter 4/07 talvi

IHMISET

Biodynaamista viljelyä Umbriassa

Marianne ja Marco Bernhardin tila Conca dÓro sijaitsee avoimessa mäkisessä maastossa 800 metrin korkeudella merenpinnasta. Noin kymmenen kilometrin päässä on kaunis keskiaikainen Gubbion kaupuki, jossa riittää nähtävää vaikka kuinka paljon: historiallisia rakennuksia, kirkkoja, upea historiallinen keskusta joka toimii nykyajassa.

RAVITSEMUS

Lapset ovat puhtaan ravinnon arvoisia

Ravitsemuksessamme tapahtuvat muutokset tuovat mukanaan vaaroja jotka lisääntyessään estävät ihmisen terveen kasvun ja kehityksen. On aika herätä puhtaan, elämänvoimia kantavan ravinnon merkitykseen ja alkaa edistää uutta ruokakulttuuria.

Vanhusten ravitsemus

Ravitsemusta pitää tarkastella jokaisen ikä-kauden omastanäkökulmasta. Vanhuus on täysin erilainen aika kuin kasvun ja raken-tumisen täyteinen nuoruus. Myös ravinnon tarve on hyvin erilainen eri ikäkausina.
Saksalainen ravitsemustieteilijä tohtori Petra Kühne kertoo van-henemisen muka-naan tuomista muutoksista a antaa ohjeita ikäihmisten ravit-semukseen

RUOKA

Ruokaa ei saa moittia

Ja "lautanen on syötävä tyhjäksi". Näinhän meitä on opetettu. Mitä suomalaisten suhtautumisessa ruokaan on tapahtunut esim. viimeisen sadan vuoden aikana tai itsenäisyyden ajan vosikymmeninä?

Ajan paluu

Ajanhammasta vastaan voi kamppailla jalostamalla kotiruokaa yksinkertaisista, laadukkaista raaka-aineista ja palauttamalla vanhoja taitoja - kuivattaminen, graavaaminen, suolaaminen, savustus, marinointi, hapattaminen - eli vanhoja menetelmiä, jossa aika saa aikaan vahvoja ja syviä makuja.

VILJELY

Parvekepuutarhan talvi

Talviparveke kaipaa valoa ja värejä. Kesä- ja syksykasvien tilalle vaihdetaan kanervat ja havut. Jouluparvekkeelle voi joulukuusen tuoda jo hyvissä ajoin, silläparvekkeella kuusi säilyttää parhaiten vihreytensä. Joulukoristeetkin kestävät aika hyvin pakkasia, kunhan ne välttyvät sateelta.

Taimimulta biodynaamisella tilalla

Biodynaamisen viljelyn pääperiaatteet eli toimiminen tilakokonaisuuden ideasta käsin ja oavaraisuus ovat lähtökohtana myös taimimullan valmistamisessa. Silloin multa tehdään pääasiassa kotoperäisistä aineksista ja pitkin vuotta toimitaan niin, että taimimullan valmistamisen hetken koittaessa tarvittavat ainekset ovat saatavilla.

VUODEN TEEMA

Eettinen toiminta ja tahdon vapaus

Biodynaamisen liikkeen vuoden teema "Maatalous ja henkisyys" laittaa pohtimaan mm. inhimillistä vapautta. Avartavia näkökulmia tähän peruskysymykseen antaa Reijo Wileniuksen kirja "Ihminen, luonto ja tekniikka".

Hiilen fenomenologiaa

Voima, joka pystyy vastustamaan valtavaa kuumuutta, on jotain, joka pyrkii keskusta kohti, pitää koossa ja suuntautuu ytimeen.

AJASSA

Miksi vastustan geenimuuntelua

Geenimuuntelun vastustajat ova jo pitkään yrittäneet herätellä keskustelua ja tietoisuutta näistä Suomenkin porteille kolkuttelevista organismeista. Nyt he voivat olla varmoja, ettei kenellekään ole jäänyt epäselväksi mitä tarkoittaa lyhenne GMO (Geenimuunneltu organismi).

Uutisia gm-tilanteesta maailmalla

Kansalaiset ovat toivottavasti seuranneet loka-marraskuun vaihteessa alkanutta "seismistä liikehdintää" Euroopan gm-maataloudessa ja aktiivisesti osallistuneet vilkkaaseen keskusteluun ja yhteistoimintaan gmo-vapaan Suomen ja Pohjolan luomiseksi!

DEMETER 3 / 07

RAVITSEMUS

Aitoa maitoa

Kuinka muinaisten kulttuurien pyhästä lehmästä, emännän parhaasta ystävästä ja punaposkisten lasten terveyden takaajasta tuli ihmiskunnan vihollinen ja sen antamista lahjoista epäterveellisiä?

YHTEISÖLLISYYS

Arjen hallintaa opiskelemassa

Sirkka King työskenteli kesällä 2006 Botton Villagen Camphill-yhteisössä Pohjois-Englannissa. Kylässä on noin 350 asukasta. Puolet heistä tarvitsee erityistä tukea.

Tapolan kyläyhteisö

Tapolan kyläyhteisö syntyi, kun Lahdessa toimivan Sylvia-kodin nuorille haluttiin luoda steiner-pedagogisia virikkeitä toteuttava aikuisiän elinympäristö. Käytännön mallina hankkeelle oli 1950-luvulla itävaltalaisen Karl Königin aloitteesta syntynyt hoitopedagoginen Camphill-liike, jonka perusajatuksena on vammaisten ja terveitten ihmisten tasa-arvoinen yhteisöelämä.

Terapiaa maalle ja ihmisille

Lähestyttäessä Stuttgartia voi hyvällä säällä nähdä etelän horisontissa svaabilaisen Alb-vuoriston jyrkän reunan. Sieltä valkoinen kalkkikivivuoristo laskee loivasti etelään kohti Tonavan laaksoa. Alueella on lukuisia luolia, jokilaaksoja ja linnoja, ja se on ollut satoja vuosia köyhien viljelijöiden asuinpaikka. Nyt siellä voi tutustua biodynaamisen viljelyn ja maisemanhoidon parhaisiin tuloksiin.

AJASSA

Kriittinen keskustelu gmo:sta alkoi vihdoin

Kun LSO Foods ja Lounasfarmi heinäkuun alussa päättivät alkaa tuoda geenimuunneltua soijaa sikojen rehuksi, virisi gmo:sta laaja ja vilkas keskustelu. Se herättelee meitä osallistumaan ja kysymään, mitä kaikkea gmo:n taustalla piilee. Jokainen meistä on nyt ratkaisevassa avainasemassa: Minkälaisen tien viitoitamme elintarviketuotannolle, kenelle annamme äänemme, kun valitsemme tuotteita ruokaostoksilla?

Biodynaaminen possu saa parasta

Kun suomalaisille sioille kohta aletaan syöttää gm-rehua, purjehditaan ruokahuollossamme täysin tuntemattomille vesille. Markkinavoimien myötätuuli vie kyllä reippaasti eteenpäin, mutta mikä ulapalla odottaa, ei ole kenenkään tiedossa.

Onko GMO ainoa tie eteenpäin

COAE:n, Center of Agriculture in Egypt, johtaja Dr. Mohamed Yousri Hashem alusti Biodynaamisen yhdistyksen järjestämässä keskustelutilaisuudessa Snellman-korkeakoululla elokuussa. Hän nosti esille erityisesti ekologisen turvallisuuden: "Kukaan ei tiedä tällä hetkellä gm-siementen ekologisesta turvallisuudesta.

Biodynaaminen säästötili

Anna rahojesi tehdä työtä kestävän maatalouden hyväksi

VUODEN TEEMA

Viljelijän henkinen itsenäisyys

Maataloustuotannon työpaja on elävä, moninainen luonto. Miten siinä toteutuu viljelijän suvereenisuus? Mistä tulevat kaikki näkemykset ja säännöt, joiden mukaan hän luonnossa toimii?

RUOKA

Pohjolan pidot
Uusia tuulia kouluruokailussa

VILJELY

Talvi tulee parvekkeelle
Viljelijäluettelo

KIRJAT

Biodynaaminen maatalous ja ilmastonmuutos

KUOLLEET

Goetheanistisen luonnontieteen veteraani Ernst Michael Kranich
vieraili usein myös Suomessa luennoimassa

Demeter 2/07 kesä

ELÄMYSMATKALLA

Terveisiä Dominikaanisesta Tasavallasta

Ryhmä suomalaisia kävi tervehtimässä vanhoja ja uusia ystäviä Dominikaanisessa Tasavallassa - erityisesti Rio Limpiossa, jonne meillä on ollut yhteistyötä 80-luvun lopulta. Mikko Tuonosen kuvaraportti matkasta.

YHTEISKUNTA

Kriittiset äänet geenimuuntelun riskeistä eivät pääse esiin.

Suomi tunnetaan yhtenä kaikkein myönteisemmin geenimanipulaatioon suhtautuvista EU-maista, Britannian ja Hollannin ohella. Uuteen hallitusohjelmaan sisältyy tavanomaisen, luonnonmukaisen ja muuntogeenisen maataloustuotannon rinnakkaiselosta säätäminen. Tammikuussa julkaistiin Raimo Sailaksen johtaman työryhmän raportti, jossa geeniteknologia mainitaan maatalouden kehittämisen tärkeänä osa-alueena kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Heti raportin ilmestyttyä silloinen maa- ja metsätalousministeri Juhani Korkeaoja liputti geenimuuntelun puolesta perusteluina Suomen erityinen pohjoinen sijainti.
Kansalaisjärjestö Greenpeace reagoi välittömästi ja lähetti lehdistötiedotteen: "Korkeaojan kanta geenimuunteluun vastuuton". Tiedotteessa osoitettiin, että Korkeaoja pohjaa väitteensä vääriin tietoihin eikä vastuuta geenimuunneltujen organismien leviämisestä ympäristöön ja risteytymisestä ympäröivien lajien kanssa kanneta, vaikka näin on todettu tapahtuneen niissäkin maissa, joissa periaatteessa noudatetaan varovaisuusperiaatetta ja "tiukkaa kontrollia".
Saimmeko lukea valtamediasta Greenpeacen eriävän kannanoton? Elvi Savolainen ei sitä ainakaan huomannut.

LUONTO JA IHMINEN

Jumala loi, Linné järjesti - mitä etsi Goethe?

Millaista ajattelua Linnén saavutukset edustavat? Mitä se kertoo omasta ajastamme? Millaista on tulevaisuuden luonnontiede?

KASVIT

Tammi

Tammi yhtyy juurillaan vuosi vuodelta yhä voimakkaammin maahan ja voi kasvaa satoja vuosia vanhana hahmona maisemassa. Se on täydellinen vastakohta kamomillalle, joka antautuu vain muodostamaan siemeniä mahdollisimman nopeasti ja kuihtuu sitten.

RUOKA

Luonnonkasvia pöytään

Kirpeistä salaateista on voikukka ensimmäinen kevään ihme. Voikukkaa voi viljelläkin, mutta luonnonvaraisenakin se on niin hyvänmakuinen, satoisa ja kaunis ja että viljely on ajanhaaskausta. Eli puutarhasta pöytään luonnonkasvina.

KIRJAT

Antti Hovi tutustui kirjaan Kesäkukat ja mausteyrtit parvekkeella

VILJELY

Kesäkukat ja mausteyrtit parvekkeella

Kesäkukat täyttävät pienenkin parvekkeen huumaavilla väreillä ja tuoksuilla. Ne tuottavat mielen- ja silmäniloa kasvattajalleen lähes koko kesän. Mervi Lehmusoksa kirjoittaa niiden parvekeviljelystä

Neuvonnan uusilla teillä

Kun pikkubussillinen biodynaamikkoja reissasi huhtikuun alussa Vaasassa ja lähiympäristössä, nähtiin paljon orastavia taimia ja alkavia hankkeita. Ja kas: omassa mielessä leijui oikeastaan sama tunnelma, sillä tämä opinto- ja tutustumismatka osoitti, että viljelijöiden keskinäiseen kokemusten vaihtoon perustuvat neuvonnan uudet ideat ovat ainakin oraalla. Ensimmäinen (syksyllä tehty) matka oli tarjonnut tilaisuuden tutustua Tammisaaren ympäristön Demeter-tiloihin, nyt keskinäinen tieto karttui etenkin kasvihuoneviljelystä, vihannesten käsittelystä ja jalostuksesta.

Lagerstedtien biodynaaminen kasvihuoneviljely

Margareta ja Kurt Lagerstedt opiskelivat samaan aikaan Överbyn puutarhurikoulussa ja tutustuivat siellä toisiinsa. Oma puutarhaviljely alkoi vuonna 1981 1000 neliön kasvihuoneessa. Ensin viljeltiin tavanomaista, mutta sitten kokeiltiin myös biodynaamista viljelyä pienellä alalla. Koska tuotteiden laatu oli kummankin mielestä paljon parempi siirryttiin siihen kokonaan vuonna 1989. Lisää kasvihuoneita rakennettiin vuonna 1991. Niiden kokonaispinta-ala on nyt 2500 neliötä.

AJASSA

Itämeren pelastaa luonnonmukainen maatalous
Mystinen mehiläistauti
Tampereen Rudolf Steiner -koulu luomuruokaan
Kevätkokous Näsebyssä
Tapahtumia

Demeter 1/07 kevät

KOULULAISET MAATILALLA

Vapaata leikkiä, kylvöhommia ja eläinten hoivaamista

Kun bussilastillinen, noin kolmekymmentä iloista ja eläväistä ala-asteen oppilasta purkautuu ulos bussista Taisto Vesan ja Terhikki Saharin pihamaalle, on kuin vasikat pääsisivät ensi kertaa kevätlaitumille. Jo bussimatkalla tunnelma on iloinen, täynnä malttamatonta odotusta.

SOSIAALINEN MAATALOUS

“Care-Farm” –toiminta

Sosiaalinen näkökulma maatalouteen ei ole uusi. Uutta on into, jolla siitä Euroopassa keskustellaan tulevaisuuden näkymänä. Maataloudelta vaaditaan monitoimisuutta. Sen on tuotettava elintarvikkeita ja samalla oltava maaseudun sosiaalisten palvelujen tukiranka. Thomas van Elsen ja Marie Kalisch kertovat uusimmista suuntauksista.

RUOKA

Suomalaiset geenimanipulaation koekaniineina

Yhdysvaltalaisen muuntogeenisen riisin pääsy kaupan hyllylle osoitti viranomaisten laadunvalvonnan heikkouden. Winfried Schäfer kuvaa tapahtumaketjua ja EU-edustajien gm-politiikkaa. Esiin nousee myös tutkijoiden tietämättömyys geneettisten vaikutusten kokonaisvaltaisuudesta kasvissa, sekä kysymys elollisuuden hallinnasta.

Mitä ruoaksi huomenna

Tulevaisuudentutkija Markku Wilenius kuvaa ruoankulutuksen kehitystä Suomessa. Millaiset mahdollisuudet on kestävällä kehityksellä ja biodynaamisilla tuotteilla tulla valtaväestön asiaksi, kun informaatioyhteiskunnasta siirrytään tietoisuusyhteiskuntaan?

Yrteillä makua mukaan

Hernekeiton uusia maustamismahdollisuuksia.

KUOLLEET

Herbert H. Koepf - biodynaaminen tutkija ja kouluttaja

TÄHDET

Venusvuosi 2007

VILJELY

Siemenistä omat taimet

Tammisaaren seudun tiloihin tutustumassa

AJASSA

Luomupäivillä Mikkelissä

Talvipäivillä Sveitsissä

Vuoden teema

Tapahtumia

Demeter 4/06 talvi

MISTÄ LEIPÄ TULEE

Maailman parasta leipää

Keskiviikko iltapäivänä on Tampereen Rudolf Steiner -koulun kolmannessa luokassa kihelmöivä tunnelma. Huomenna suuntaamme taas matkamme Rekolan tutuksi tulleelle maatilalle Kangasalle, missä lapset ovat vuoden aikana kasvattaneet viljaa. Se kylvettiin keväällä omin käsin multavaan maahan, korjattiin elokuussa terävin sirpein talteen ja puitiin syksyllä ihan oikeilla varstoilla.
Viime viikkojen aikana pienten viljelijöiden omat kullankeltaiset vehnänjyvät, kultahippuset, ovat muuttuneet valkoiseksi jauhoksi. Miten paljon vaadittiinkaan työtä, että koko runsas sato saatiin myllynkivillä jauhetuksi, mutta koskaan ei ollut pulaa tekijöistä! Nyt on tullut aika saattaa työ päätökseen ja leipoa jauhot omiksi leiviksi Sirkka-emännän leivintuvassa.

Vilja ja ihminen

Vilja on ihmisravinnon perikuva. Se on kautta vuosituhansien seurannut ihmistä hänen kehitystiellään. Ihminen muutti heinän viljaksi niin, että siemenet jäivät kiinni tähkään ja niiden jauhoydin kasvoi suureksi samalla kun heinien voimakas lisääntymiskyky heikkeni.
Viljanjyvä on siis mitä suurimmassa määrin kulttuurin tuote, ihmisen luoma. Ilman ihmisen huolenpitoa vilja palautuisi alkuperäiseen muotoonsa. On huomionarvoista, että se elintarvike josta elämme, samalla elää meidän kauttamme.

VUODENKIERTO

Kuivuuden kourissa

Kesän tulos pähkinänkuoressa:
Viljoista saatiin pieni sato, mutta laatu oli hyvä. Puutarhakasveista tuli runsas sato ja makeat juurikkaat.
Suurin pettymys oli vähäinen talvirehun kertyminen varastoon. Etenkin säilörehua virnakaurasta ja nurmien odelmasta tuli selvästi normaalia vähemmän. Odelmaa ei jäänyt paljoa niitettäväksi, koska karjalle piti aidata tavallista laajemmat alat laitumeksi.

Luontosuhteen muutos

Katsokaamme luonnon vuotuista näytelmää rohkeasti myös vanhojen myyttien näkökulmasta.
Demeter-nimi muistuttaa meitä omasta suhtees-tamme luontoon. Miten me katsomme ja hoidamme sitä? Pääseekö se yhä paremmin ilmaisemaan niitä voimia, jotka ovat elämän perustalla?

MAATILALLA

Virmajuuri nousi suosikiksi

Koululaiset Emmi Uutela ja Inkeri Raatikainen kertovat käynnistään biodynaamisella maatilalla Kanadassa.

Sällvikissä maa säilytetään hedelmällisenä tuleville sukupolville
Biodynaamisen viljelyn neuvonta järjesti opintomatkan Tammisaaren seudun biodynaamisille tiloille Sällvik gårdiin, Pargas gårdiin ja Näseby gårdiin. Retkelle lähdettiin Helsingistä yhteisellä bussilla, jotta matkallakin voitaisiin seurustella. Lähtöaamuksi 27.10. oli annettu myrskyvaroitus, ja se aiheutti muutamien viljelijöiden matkan peruuntumisen: lehmiä piti siirtää turvaan tulvivilta laitumilta jne. Onneksi tilausbussiin kokoontumisen aikoihin ei Helsingissä juurikaan satanut, sekin kun oli myöhässä sovitusta ajasta poikkeuksellisen pahan ruuhkan takia. Matkaa taitettiin taas sateessa ja mukaan poimittiin lisää matkustajia.

RUOKA

Jouluhauki

KIRJAT

Lääkekasvit vaikuttavat pellossa, maisemassa ja ihmisessä

TÄHDET

Saturnus ja Venus joulutähtinä

AJASSA

Opintomatka vanhaan ja uuteen
Biodynaamisen neuvonnan kuulumisia
Päättäjät ja media vaikenevat BERAS-tutkimuksen tuloksista
Itämeri tarvitsee maatalousremontin
Mitä ruoaksi huomenna -tapahtuma

Demeter 3/06 syksy

MAATALOUS JA YHTEISKUNTA

Energiakasvit ja uusiutuva energia

Bioenergia hallitsee otsikoita ja tutkimusohjelmia. "Energy self reliance in organic farming - is it feasible?" oli aiheena myös kansainvälisen luonnonmukaisen tutkimuksen yhdistyksen (ISOFAR) työryhmän kokouksessa, joka järjestettiin Organic Congress tapahtuman jälkeen Tanskassa alkukesällä.
Kokouksessa puhuttiin pääsiassa energiakasvien tuotannosta ja niistä saatavista polttoaineista ja biokaasusta. Siitä, onko uudistuvan energian tuotanto luomuviljelyn tehtävä, ei haluttu keskustella virallisesti, mutta suurin osa osallistujista piti luonnonmukaisen viljelyn päätehtävänä elintarvikkeiden tuottamista. Verratkaamme nyt uusiutuvan bioenergian vaihtoehtoja ja hyötysuhteita.

Maapallon viljelyala ja ruuan tarve

Jos maailman ruuantuotantokykyä tarkastellaan hiukan pitemmällä aikavälillä ja suhteessa väestön lisääntymiseen, ei elintarviketuotantoa eikä viljelykelpoista maata ole liikaa.

KOULULAISET MAATILALLA

Kolmasluokkalaiset korjaamassa viljaa

Lämmin syys huokui puhdasta tuulta ja sateen enteitä, kun Tampereen Rudolf Steiner -koulun 3. B-luokka suuntasi muutaman perheauton nokan kohti jo tutuksi tullutta Rekolan tilaa Kangasalan Raikussa. Ei ollut vielä aivan syyskuu, oli elokuu ja 26. päivä. Edellisenä keväänä Kalervo ja Sirkka olivat luovuttaneet leivän alkuperän pienille tutkijoille palstan, jolle ihmettelevän odotuksen vallassa oli kylvetty siemen, jos toinenkin. Tuleeko tästä ihan oikeasti, jotenkin, leipää?

Maatalousharjoittelu

Uusi kansainvälinen opetussuunnitelma sanoo mm., että "10-luokkalaisten tulee savuttaa objektiivisuutta ja selkeyttä ajattelussaan, kyetä terveen järjen mukaiseen arviointiin, ymmärtää, miten monimutkaiset prosessit tapahtuvat tutkimalla niiden alkuperää ja perusperiaatteita, oppia soveltamaan oppimaansa vastaamaan heidän ympärillään oleviin käytännön tarpeisiin…"
Mikä voisi paremmin vastata näiden tavoitteiden sisältöä kuin maatilaharjoittelu? Kaksiviikkoinen eläminen ja oleminen erilaisilla 2000-luvun maatiloilla?

RAVITSEMUS

Ihmisen kolminainen ravinnontarve

Ihmisolemuksen kolme jäsentä ovat ruumis, sielu ja henki. Ruumiin fyysinen perusta muodostuu aineenvaihdunta- ja tukielimistöstä. Sielun fyysisen perustan muodostavat rytmisyydessä vaikuttavat elimet, kuten keuhkot ja sydän. Hengen fyysinen perusta on pää, johon hermojärjestelmä ja aistit keskittyvät. Näitä kolmea aluetta tulisi ravita niiden erilaisen luonteen ja toiminnan mukaisesti. Siksi on erotettava toisistaan kolme eri ravitsemustapaa, jotka tapahtuvat: 1. ruoansulatuksen, 2. hengityksen ja 3. aistien kautta.

IDENTITEETTI JA AVOIMUUS

Vapaus ja vastuu

Tällä otsikolla Saksan entinen maatalousministeri Renate Künast piti esityksen Dornachin korkeakoulun maatalousosaston talvipäivillä "Identiteetti ja avoimuus". Hänen mukaansa luomuliike tarvitsee liittolaisia Euroopan ruokakulttuurin kehittämiseksi niin, että elintarvike muuttuu teollisesta tuotteesta elämän tarvikkeeksi.
Kühnastin esitys käsittelee kolmea aluetta: Mainstream- eli tehoviljelyn haitat ympäristölle, elintarvikkeiden laadun vaikutus ihmisiin, erityisesti lapsiin, sekä potentiaaliset liittolaiset/kumppanit, joiden kanssa luomuliikkeen kannattaa pyrkiä yhteistyöhön.

KIRJAT

Alkuhirveä etsimässä

Heikki Willamo lyöttäytyy hirvilehmän ja kahden vasan seuraan, kulkee tämän hirviperheen kannoilla ja pääsee pikkuhiljaa niiden rytmiin. Äärimmäisen kärsivällisesti hän totuttaa hirvet läsnäoloonsa. Samalla näkymättömän rajan määrittelemä seurusteluetäisyys kutistuu.

AJASSA

Eläviä kirjoja ja yhteistyön meininkiä

Millainen on mielestäsi biodynaaminen viljelijä? Entä biodynaamisen viljelyn opettaja, opiskelija, maatilaharjoittelija? Tai steiner-koulun opettaja, antroposofi… eurytmisti? Mistä hakisit vastauksia, jos tällaisia kysymyksiä heräisi sinussa ja jos sinulla olisi ennakkoluuloja näitä ihmisryhmiä kohtaan, mutta haluaisit kuitenkin avoimesti kohdata ennakkoluulosi ja vieläpä antaa niille huutia? Aloittaisitko googlen kautta internetissä vai menisitkö rohkeasti kohtaamaan ihmistä itseään, "elävää kirjaa"?

Demeter-liiton vuosikokous

Matka Demeterliiton vuosikokoukseen Tanskan 28.6.-1.7.2006 ylitti odotukset moninkertaisesti. Kööpenhaminassa nautitut, herkulliset ja maailmalla mainetta niittäneet voileivät oli koottu yhtä tasapainoisesti kuin itse vuosikokous: Konkreettisia päätöksiä ja päämäärien asettamista, vapaata keskustelua sekä luovaa ideointia sopivassa suhteessa.

DEMETER 2/2006

Ilmasto muuttuu

Meneillään oleva ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa ja koko luomakuntaa tällä hetkellä kohtaava uhka. Ilmasto on toki muuttunut ennenkin, mutta nyt tapahtuma on poikkeuksellinen nopeutensa takia, sekä siksi että ihmisen oma toiminta vauhdittaa sitä voimakkaasti. Keskeinen asema tässä on hiilellä ja erityisesti ihmisen suhteella siihen.

Maatalouskurssissa Steiner kertoo juuri hiilen olleen alkemistien viisasten kivi. Ainakin voidaan sanoa, että uuden suhteen luominen siihen ja sitä myötä ilmastonmuutoksen hidastaminen on viisasten kivi, jolla voidaan ehkä vielä välttää sukupuuttoaallot, aavikoituminen, pakolaismassat, tulvat ja sodat vedestä, joita ilmastonmuutoksen pelätään tuovan mukanaan.

Hiili yhteyksissään

Hiili oli ensimmäinen aine, jota eriytyi maapallon kehityksessä. Vasta myöhemmin tuli esimerkiksi kalkki, joka toimii ihmisen kiinteän rakenteen perustana. Ihmisessä kalkkinen luurakenne luo kiinteän perustan, että hiilen mukana elävä henki voisi pysyä liikkuvana. Sama koskee myös ainakin korkeampia eläimiä. Koska hiilellä on liikkuvuutensa, ihminenkään ei ole sidottu pelkästään maalle ominaiseen kiinteään kalkinmuodostukseen, jota sitäkin ihmiseen kuuluu; luuston kalkissa ihmisellä on kiinteä maa itsessään.

Näin voimme saada mielikuvan siitä, että elämällä on perustanaan enemmän tai vähemmän kiinteä tai virtaava hiilimäinen rakenne, jonka väyliä henkinen käyttää liikkuessaan…” Rudolf Steiner ”Maatalouskurssi”, kolmas esitelmä

LUONTO JA IHMINEN

Retkeilyn merkitys lapsille ja nuorille

Kaupallinen kulttuuri keinotekoisine hahmoineen, väreineen, muotoineen, äänineen ja hajuineen on kaukana niistä hienovaraisista aistimuksista, joita luonto tarjoaa.

KASVIT

Kamomilla ja siankärsämö vertailussa

Siankärsämön täysikasvuisen lehden rakenne näyttää plastisen virtaavalta, koska se on haaroittunut niin elävästi. Toisaalta lehdyköiden kokonaisuus synnyttää ikään kuin suljetun lehtimuodon vaikutelman. Vastaava ele toistuu siinä, miten kukinnot haaroittuvat ja hienorakenteiset kukat asettuvat saman tasoon.

Siankärsämö pysyy kehityksensä huipussa pitkälle syksyyn. Kukka säilyy kauan samannäköisenä ja mykerön verhiö säilyttää kypsyvät hedelmät pitkään suojissaan.

Herkän rakenteen syntyminen nestemäisestä olotilasta, sen pysyminen kokonaisena ja kovettuminen ovat ele, joka vahvistuu ja täydentyy siitä että kasvi pidättää kitkerän aromin sisällään. Se ei tuoksu ellemme esimerkiksi hiero lehteä tai kukkaa rikki sormiemme välissä. Siankärsämö pidättää elävyytensä maahan rönsyissään, ruusukkeissaan ja hienorakenteisissa sivujuurissaan, jotka läpäisevät maan syvälle kivennäismaahan.

Siankärsämön lehtien pidättyvyyteen verrattuna näyttävät kamomillan hieman mehimäiset lehtiliuskat rihmamaisilta kuin ulos virratessaan haaroittuneilta ja jakautuneilta. Ne eivät myöskään ole yhtä kestäviä kuin siankärsämön lehdet.

Kamomillan paalujuuri työntyy syvälle maan sisään ja suuntaa elävyytensä vihannoimiseen maan pinnalla. Sitten se ikään kuin antautuu täysin kukkimiselle ja hedelmänmuodostukselle, irtoaa yhteydestä maahan ja lakastuu alhaalta. Valtava muutos ilmaisee elävöitymistä. Jopa kasviin maasta nousevat nesteetkin muuttuvat, niin että kasvin maku muuttuu. Kamomillan lehti maistuu ruohomaiselta, ehkä hieman kirpeähköltä. Kukinnan aikana ja sen jälkeen kasvin alkaessa kuivua syntyy lopulta hunajaisen aromaattinen tuoksu.

Ele ilmaisee maaperästä nousevan aineellisuuden muuttumista yhä hienorakenteisemmaksi, aina ilmaksi ja lämmöksi.

ELÄIMET

Ajatuksia hunajan tuotannosta

Mehiläisten pito poikkeaa muusta kotieläintuotannosta siinä, että hoidokkeja ei voi tuntea yksilöinä, eikä niiden käyttäytymiseen voi kovin paljon suoraan vaikuttaa. Mehiläishoitaja on tekemisissä toisaalta hyvin alkukantaisen eläinlajin kanssa, toisaalta erittäinkin kehittyneen elämänmuodon, joka noudattaa omia monimutkaisia lakejaan. Mehiläispesän elämä täytyy läpikotaisin tuntea voidakseen saada satoa ja pystyäkseen hoitamaan pesää tarkoituksenmukaisesti eri vuodenaikoina ja erilaisissa luonnon oloissa.

RUOKA

Verdura - vihreät lehtivihannekset

Verdura on ruokakäsite, jolle ei löydy ihan vastaavaa sanaa tai ilmaisua suomeksi. Tarkka käännös on “vihreät lehtivihannekset”, mutta määritelmänä sen mielikuva on “terveellisyys” kuten “nokkosmuhennos” tai muuta vihreätä, esimerkiksi pinaattia keitettynä. Usein siihen lisätään jauhoja suurukseen ja kermaa pyöristämään makua.

AJASSA

Georg Wilhelm Schmidt

Georg W. Schmidt tuli suomalaisille tutuksi Tottilan kurssikeskuksessa Artjärvellä, Snellman-korkeakoulussa sekä Heinolan Rihussa pitämistään kasvien regeneroinnin eli uudistuksen ja metsien hoidon kursseistaan.

Käynti Sekem-keskuksessa

Egyptiläinen farmakologian tohtori Ibrahim Abouleish opiskeli ja työskenteli pitkään Itävallassa, missä hän perusti perheen ja tutustui antroposofiaan. Vieraillessaan 20 vuoden päästä synnyinmaassaan, hän näki sen muuttuneen paljon siitä mitä se oli ollut hänen lapsuudessaan, eikä suinkaan hyvään suuntaan. Maatalous oli täysin kemikalisoitunut ja suurin osa ihmisistä oli niin köyhiä etteivät lapset päässeet kouluun, vaan heidän piti tehdä työtä, mikäli sitä löytyi. Koraania luettiin ahkerasti, mutta sen opetukset eivät toteutuneet käytännön elämässä. Kaikkialla vallitsi apatia.

Abouleish suri näkemäänsä ja oli helpottunut voidessaan palata Itävaltaan ja asua niin kauniissa ja hyvinvoivassa maassa. Pian hänessä kuitenkin kypsyi ajatus palata kotimaahansa ja viedä sinne antroposofinen virike maan hoidosta sekä sosiaalisesta yhteisöstä.

Hän osti seitsemänkymmentä hehtaaria hiekkaerämaata paikasta, jolla hän näki sielussaan puita, vihreitä kasveja, tuoksuvia kukkia, kompostikasoja, taloja ja ihmisiä töissään. Siihen syntyi Sekem, joka sijaitsee 60 kilometriä Kairosta koilliseen.

Biodynaamisen yhdistyksen kevätkokous

Demeter 1/06 kevät

Elämän lähteen valtaus 

Kylvösiemen kuuluu vanhastaan luonnon kiertokulkuun. Nykyaikainen kauppasiemen kuitenkin kuolee ensimmäisen kukan ja ensimmäisen hedelmän jälkeen. Kierto pysähtyy. Tällä tehdään rahaa, sillä viljelijä pakotetaan ostamaan joka vuosi uusi siemen. Mitä sanoo tähän kuluttaja? Hän näyttää olevan yhtä voimaton kuin viljelijäkin. Erästä instanssia kannattaa kuitenkin vielä kuunnella.

Demeter-laatu voittaa viranomaislaadun 

Finnairin matkustajalehden artikkelissa "Kiitos Chirac ja Berlusconi" siteerataan keittiömestari Markus Maulavirtaa sanoilla "palveluksenhan he Suomelle tekivät", koska keskustelu kohdistuu vihdoinkin suomalaisen ruoan laatuun. Keittiömestarin viesti on selvä: Hyvä ruoka edellyttää mahdollisimman vähän käsiteltyjä tuoreita raaka-aineita ja sen täytyy olla huolellisesti valmistettua. Tämä keittiömestari on siis oikea asiakas biodynaamisille viljelijöille. Hän tietää, että hyvät raaka-aineet eivät vaadi monimutkaista käsittelyä ja valmistusta, joten ruoka on taatusti terveellistä. Ruoan asiantuntijan sanat osoittavat, että viranomaisen laatukäsitys ei tuota hyvinvointia, ja hän perustelee sen mm. sillä, että "terveysintoilussa on menty täysin metsään" viitaten "kevyiden" tuotteiden tehottomuuteen terveyden edistäjinä. "Pahoinvointi johtuu siitä, että syödään epäterveellisesti, koska ei ymmärretä, mitä lautasella on." Ei ihme, että Maulavirta on menestyvä yrittäjä, koska hän tietää mitä ammattilainen on velkaa asiakkailleen.

Kaksi erilaista ajattelutapaa 

Luonnonmukaisen viljelyn ja geenitekniikkaa käyttävän viljelyn erilaiset näkökulmat asioihin.

Ekologian ja ekonomian sovitus maataloudessa 

Maataloustuotannon ja luonnon välinen ristiriita voidaan poistaa, jos maatalouden perustaksi otetaan monipuolinen, lisääntymiskykyinen, elävän elimistön kaltainen tilakokonaisuus. Silloin ekologian ja ekonomian tuhoisa vastakkaisuus laukeaa kuin itsestään.

IHMINEN 

Suurin resurssi on ihminen 

"Pieni on kaunista" kirjassa englantilainen taloustieteilijä E. F. Schumacher arvosteli erittäin kriittisesti perinteistä talousajattelua ja teknologian valtaa, sekä niitä tukevaa arvojärjestelmää. Hänen mielestään kriiseistä selviämiseen tarvitaan inhimillisyyden kehitystä.

Suomalaista minuutta jäljittämässä 

Snellmanin juhlavuotena moni kysellee mielessään, ja joku esitelmöijä ääneenkin, kuinka suomalaisuus pärjää nyt vähän yli sata vuotta kansallisten herättelijöitten toiminnan jälkeen. Onko löydettävissä erityinen suomalainen minuus, ja (myönteisessä tapauksessa) miten se pärjää muuttuvassa maailmassa?

KASVIT 

Ilmiöiden henkisestä ja sielullisesta kokemisesta 

Ihmisen ajatukset, tunteet ja tahto ovat tiiviissä yhteydessä havaintomaailmaan, jonka kanssa yhdessä ne muodostavat todellisuuden, jossa hän elää. Tämä on konkreettisesti koettavissa.

ELÄIMET 

Siipikarjateollisuus aiheutti lintuinfluenssan 

Pienimuotoista siipikarjan pitoa ja villilintuja on epäreilusti syyllistetty koko maailmaan levinneestä lintuinfluenssakriisistä. Tuore raportti osoittaa, että muuttolinnut ja takapihojen pienkanalat eivät ole varsinainen ongelma eivätkä lintuinfluenssan tehokkaita siirtäjiä. Virus tappaa muuttolinnut, mutta ei leviä tehokkaasti niiden välityksellä. Todellinen levittäjä ja ongelman lähde on kansainvälinen siipikarjateollisuus. Tämä tulee ottaa lähtökohdaksi viruksen hallintapyrkimyksissä.

RUOKA 

Kurssilla Ritvan keittiössä 

Pakkasaamun automatkan ja auringon sokaisemana löysin Karjalohjan raitilta keltaisen hirsitalon ja valoisan kuistin pöydän ääreltä kymmenen ihmistä syventyneinä Ritva Haapasen ravinto-oppiluentoon. Ensimmäiseksi käsiteltiin suolan ja sokerin merkitys ravinnossa alkuaineita muistellen sekä teollisen käsittelyn vaikutus kyseisten raaka-aineiden köyhdyttämiseen.

KIRJAT 

Pohjolan kasvit avautuvat suomalaisillekin 

Johdatusta maiseman tiedostamiseen

TÄHDET 

Kuu ja kasvit 

Kirkas Jupiter kevättaivaalla

AJASSA 

Miksi puutarhaopetusta tarvitaan 

Muistoja 50-vuotisjuhlasta 

Talvipäiviltä 

Vuoden 2006 teema 

Artur Granstedt palkittiin

Demeter 4/05 Talvi

MAATALOUS JA ME

Millainen maatalous kannattaa

Saksalaisen puutarhurin Christian Hissin mukaan maataloudessa on nyt eettisen individualismin aika:
I. Vanhassa agraarikulttuurissa työt ja tavat periytyvät sukupolvelta toiselle.
II. Maatalouskemian ja ulkopuolisen energian käyttöönotto johtaa teolliseen maatalouteen.
III. Ympäristötietoisuuden herääminen synnyttää luomuviljelyn ja luonnonsuojelun. Samalla teknistyminen jatkuu. Keinotekoinen kasvualusta korvaa elävän maan ja automatiikka ihmisen.
IV. Kysymys ihmisestä nousee entistä ajankohtaisemmaksi. Maatalous alkaa kannattaa, kun muutkin kuin taloudelliset arvot saavat merkitystä.

Biodynaaminen maatalous ja yhteiskunta

Nykyajan kemiallis-tekninen maatalous on maailmanlaajuisessa monisyisessä kriisissä. Ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat, joista aletaan tulla tietoisiksi, osoittavat kysymysten koskevan muutakin kuin maataloutta. Yhteiskunta on suurten haasteiden edessä.

Mitä meille on tapahtunut

Pidämmekö me eläimiä pelkkinä kuolleina esineinä, joita voi käsitellä miten tahtoo? Olemmeko täysin kadottaneet kyvyn nähdä, mikä on kotieläimen varsinainen olemus? Mikä on syynä siihen, että nykyajan ihminen käyttäytyy tällä tavalla kotieläimiä kohtaan?

MAATALOUSLEIRI

Uusia kuvia ja hajuja

Avara, avara maailma

Kiertele, ja löydät uuden maailman.
Työteliään ja kauniin.
Uudet kuvat ja hajut.
Lyhyt matka
mutta niin paljon.
Avara, avara luonto.
Avara, avara maailma.

HAVAINNOINTI

Muoto, liike ja muodonmuutos

Keskellä tätä erikoistumisen, yksilöllistymisen ja yksinäistymisen aikaa voi löytää yleismaailmallisia ja yhdistäviä laatuja, kun työskentelee muodonmuutosten eli metamorfoosien kanssa.
Silloin tarkastellaan ilmiöiden välisten erojen lisäksi myös sitä, mikä niitä yhdistää.

Kukkiminen vertailussa

Voikukan, kamomillan ja siankärsämön kukkiminen vertailussa

VUODENKULKU

Joulukuusi on uuden elämän puu

Kun tuomme jouluna kuusen sisälle, tunnemme tekevämme jotain, jolla on syvä merkitys. Joulupuun vertauskuvauksellinen sisältö avautuu teologi Emil Bockin kertoessa sen yhteyksistä vanhoihin myytteihin ja vuoden kiertokulkuun.

RUOKA

Makunautintoja mausteista

TÄHDET

Mars lähtee liikkeelle

AJASSA

Rakennushankkeita Labbyn tilalla
Pohjanmaan biodynaaminen yhdistys 20 vuotta
Ystävän vinkki: Elotuuli
Demeter-tarkastuksen tarkastuksesta
GMO-vapaa Suomi -kampanja

Demeter 3/05 Syksy

Ruoan Demeter-laatu voittaa viranomaislaadun

Winfried Schäfer ryydittää ruokakeskustelua kolmen tämänkesäisen tapahtuman pohjalta: Ranskan presidentin Chiracin lausunto Suomen ja Ison-Britannian ruoan laadusta, Suomen maa- ja metsätalousministeriön korkeiden virkamiesten visiot maa- ja elintarviketalouden tutkimuksen tulevaisuudesta, ja prof. Meier-Ploeger ajatukset elintarvikkeiden laadusta ja ihmisten terveydestä toisessa NJF-luomututkimuskonferenssissa.

VUODEN TEEMA

Identiteettiä etsimässä

Biodynaamisen liikkeen puheenjohtaja Nikolai Fuchs tarkastelee vuoden teemaa Identiteetin muodostus ja sosiaalinen avoimuus. Hän rinnastaa yksilön, biodynaamisen liikkeen sekä maatalouden yleisen kehityksen.

Biodynaamisen viljelyn vaiheita

Ennen toista maailmansotaa maatilat olivat elimellisiä kokonaisuuksia. Töissä ja käden taidoissa vallitsi perinteinen viisaus ja moraali. Biodynaamisen viljelyn aloittaminen vuonna 1924 pyrki käytännön töiden kuten vuoroviljelyn, kotieläinten ruokinnan ja lannanhoidon optimointiin. Lisäksi tulivat biodynaamiset preparaatit, joiden valmistus ja käyttö liittyivät enemmän tai vähemmän saumattomasti senaikaisten ihmisten kokemuspiiriin. Biodynaaminen viljely juurtui perinteiseen maatalouteen yksittäisten ihmisten kantamana henkisenä virikkeenä. Se levisi nopeasti Keski-Euroopassa, mutta kansallissosialismi ja toinen maailmansota pysäyttivät kehityksen.

IHMISET JA MAATALOUS

Rytmeistä, yksilöllisyydestä, evoluutiosta.

Hymähtelevä suhtautuminen luonnonmukaiseen viljelyyn on muuttunut hyvin nopeassa tahdissa yleiseksi arvostukseksi ja julkiseksi tueksi. Hymähtelyä saa enää osakseen biodynaaminen viljely, jonka puheet kosmisista vaikutuksista mielletään helposti aikansa eläneeksi taikauskoksi tai perusteettomaksi mystiikaksi. Se, ettei kosmoksen ja kosmisuuden käsitteitä ole työstetty riittävän perusteellisesti myöskään biodynaamisen liikkeen piirissä, on omiaan lisäämään hämmennystä.

Teinit töissä maatilalla

Oulun steinerkoulun maatilaharjoittelujaksolla oppilaat työskentelevät eri tiloilla pienissä porukoissa tai yksin. Tänä keväänä 15 yhdeksäsluokkalaista oppilasta hajaantui viikoksi seitsemälle tilalle, joista viisi oli biodynaamista.
Nuoret tekivät ja kokivat viikon kukin tavallaan. Kuten monina aikaisempinakin vuosina iso osa oppilaista suhtautui harjoitteluun uteliaana ja iloisella odotuksella ja jännityksellä. Monenlaisia kokemuksia kertyikin ja niitä oppilaat ruotivat omissa päiväkirjoissaan sekä harjoittelun jälkeen yhteisissä keskusteluissa luokassa.

VUODEN KULKU

Pimeät päivät ja valoisat yöt

Vuoden kiertokulun ja vuodenaikojen vaihtelun voi kokea vahvana sielunmatkana. Yöttömät yöt antavat kulkijalle vahvan kokemuksen luonnon valon maailmasta, pimeät päivät vievät hänet syvälle omaan sisimpäänsä.

TÄHDET

Syksyn tähtitaivas

KIRJAT

Maatalous ja kosmos
Perinnemaisemia kokemaan

AJASSA

Connect 2005
Kuvia Rio Limpion matkalta
Myrkylliset vaatteet
Maisterintutkinto bd-koulutuksen jatkoksi
Biodynaamisen viljelyn professori nimitettiin virkaansa